PC-pelien jättiläinen, Valve, joka on tuttu sellaisista peleistä kuin Half-Life, on päättänyt tuoda markkinoille oman laatikkonsa. Yhteistyössä on mukana Steam, joka tarjoaa pelejä käyttäjille tietokoneelle ladattavan ohjelman kautta.
Tässä on yhtiölle järkeä, koska Steam’in ruutuahan ei voi konsoleille asentaa – Sony, Microsoft ja Nintendo nettoavat rahansa takaisin myymällä pelejä, ei itse konsolien hinnalla, joten kuhunkin saa ostaa vain valmistajan lisensoimia pelejä. Steam toimii samantapaisena välikätenä PC-pelaajille, myös Mac-koneille saa Steamin kautta pelejä, vaikka Apple on pitänyt tarkkaa huolta ettei sen tableteille ja muille masiinoille ole ulkopuolisilla asiaa. Mitä useampi pelaaja vaihtaa konsolinsa Steam Box tai Machine-kojeeseen, jota kutsutaan tässä artikkelissa Höyrykoneeksi tästä lähtien, sen parempi heille.
Toisin kuin pelikonsolit, joissa on yleensä vain pari vaihtoehtoa, lähinnä kovalevyn koossa ja kuoren värissä, Höyrykoneita on tarkoitus tehdä useampaa mallia, useiden eri valmistajien toimesta. Steam antaa valmistajille melko lailla vapaat kädet, mutta kaikissa koneissa on Steamin käyttöjärjestelmä, SteamOS, joka perustuu Linuxiin. Vaikka tämä antaa kuluttajalle enemmän valinnanvapautta, se ei poista yhtä konsolien etulyöntiasemaa tekniikasta vähemmän kiinnostuneille pelaajille: kaikki PC-pelit eivät juokse sujuvasti kaikilla koneilla, kun taas konsoleilla ei tarvitse tarkistaa kuin pelikotelon väri. Kotelo on vihreä, tämä siis toimii Xboxilla. Höyrykoneella saattaa nopeasti joutua saman ”Mutta onko näytönohjaimeni yhteensopiva uusimman Witcher’in kanssa?” -ongelman eteen. Höyrykoneet kootaan kuitenkin markkinoilta löytyvistä osista, joten hilpeä teknonikkari rakentaa itselleen oman, tai asentaa lisää muistia ostamaansa Höyrykoneeseen. Konetta voi siis myös ajan myötä uudistaa vaihtamalla osia, sen sijaan että ostaa kokonaan uuden – mutta harva meistä tekee näin tietokoneillemmekaan, vaan ostamme uuden kiiltävän aina tarvittaessa.
Toinen vaihtoehto on vaatimattomampi client-kone, joka syöttää virtana pelit PC:ltäsi, joka on käyttökelpoinen idea jos kotona on jo pelikone, ei meille joiden ainoa kone on joku vanha läppäri.
Vaihteeksi kuluttajien kitinällä oli vaikutusta, ja Microsoft poisti ennen konsolin tuloa markkinoille sellaiset rajoitukset kuin että konsolin pitäisi olla lähes aina netissä tarkistaakseen pelin DRM-oikeutuksen, ja käytettyjen pelien pelaamisen eston. Kun konsolin tuo kotiin se on kuitenkin ensitöiksi liitettävä nettiin ennen kuin se pystyttää itsensä, ei siis voi vain loikata ampumaan zombeja suoraan laatikosta. Myöskään Kinect-kamerahärveliä ei tarvitse nyt pakosta käyttää aina. Vaikka varoitukset siitä että Microsoft vakoilee käyttäjiä 24h Kinectin kameralla olivatkin lähinnä vainoharhaisuutta, ei silti ole täysin poissuljettu etteikö joku vois hakkeroida systeemiin niin että he voivat käyttää Kinectin kameraa etäyhteyden kautta kotikäyttäjän sitä tietämättä. Periaatteessa saman pystyy tekemään myös läppärin kameralla, ja siitä on varoiteltukin joskus netissä.
Kumpi siis kannattaa ostaa? Vastaus saattaa olla: ei kumpaakaan. Kumpikaan kone ei tue edeltäjänsä pelejä: paitsi tuhansia jo julkaistuja pelejä, monet uudet pelit julkaistaan vielä pitkään sekä Playstation 3 että 4 versiona esimerkiksi. Edellisiä konsoleja ei olla viemässä markkinoilta, ja niiden hinnan oletetaan putoavan melko pian. Joissain suhteissa edellisen sukupolven koneet ovat monikäyttöisempiä, kuten esimerkiksi CD-levyjen soittamiseen Playstationilla, eikä grafiikan ja muun väännön lisäys näy ruudulla mullistavasti. Varsinkin jos kotona on jo jommankumman valmistajan laatikko, kannattaa odottaa että uusien käyttöjärjestelmää on päivitetty muutamaan kertaan, jolloin pahimmista bugeista on päästy, ja palvelujen määrä on lisääntynyt. Pelikirjastokin on silloin jo varmasti kasvanut.